Olosuhdeselvitys on lakiin perustuva prosessi, jossa tuomioistuin pyytää lapsen kotikunnan sosiaalilautakunnalta selvitystä vanhempien ja lapsen tilanteesta silloin, kun vanhemmat ovat erimielisiä huoltoriidassa ratkaistavana olevista merkittävistä kysymyksistä. Mikäli toinen vanhemmista asuu eri paikkakunnalla kuin lapsi, selvityksen tekevät molempien kuntien sosiaalilautakunnat yhteistyössä. Selvityksen tavoitteena on antaa tuomioistuimelle tietoa lasten olosuhteista kummankin vanhemman kotona sekä lasten ja vanhemman vuorovaikutuksesta.

Olosuhdeselvityksen laatimistavasta, selvityksen sisällöstä tai sen luonteesta ei ole säännöksiä lapsenhuoltolaissa tai –asetuksessa. Käytännössä jokaisen kunnan lastensuojelutoimi toteuttaa selvityksen omalla tavallaan. Olosuhdeselvityksen seurauksena laadittava raporttikin vaihtelee laajuudeltaan muutamasta sivusta kymmeniin sivuihin.

olosuhdeselvitys1

Olosuhdeselvitys tiivistettynä

 

- Olosuhdeselvitys on lakiin perustuva prosessi. Sen tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa vanhempien ja lapsen tilanteesta.

- Tuomioistuin voi pyytää selvitystä, mikäli se katsoo lisätiedon olevan tarpeellista ratkaistavassa asiassa.

- Selvityksen toteuttaa lapsen kotikunnan sosiaaliviranomainen tarvittaessa muiden asiantuntijoiden ja viranomaisten tuella.

- Prosessi kestää tavallisesti 5-8 kuukautta ja sisältää 3-5 tapaamista per osapuoli.

Olosuhdeselvitykseen kuuluu kummankin vanhemman haastattelu, vanhempien yhteishaastattelu, mahdollinen lapsen kuuleminen, erilaisten asiakirjojen kerääminen ja analysointi sekä kotikäynnit vanhempien luona. Kotikäynnillä selvitystä tekevät sosiaalityöntekijät tai lastenvalvojat käyvät kummankin vanhemman luona, jotta tuomioistuimelle voidaan tarjota välittömiä havaintoja lapsen kotiolosuhteista. Kotikäynnin yhteydessä selvitetään kodin fyysiset puitteet ja olosuhteet, kuullaan lasta ja tehdään havaintoja lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta.

Vanhempien kanssa tehtävissä haastatteluissa käydään läpi kysymyksiä, joiden avulla selvitetään heidän kykyään toimia huoltajana ja kasvattajana. Usein selvitetään myös sitä, millä tavoin vanhempi on halukas toteuttamaan lapsen tapaamisoikeuden toiseen vanhempaan ja tukemaan yhteydenpitoa muihin lapselle läheisiin ihmisiin. Mikäli tuomioistuin tai asianosaiset sitä pyytävät tai siihen on muutoin perusteltu syy, keskustelevat selvityksen tekijät lasta ja perhettä tuntevien tahojen (esim. lastenneuvolan, päivähoidon tai koulun työntekijöiden) kanssa heidän lasta koskevista havainnoistaan.

Olosuhdeselvityksen tekijät eivät kuitenkaan haastattele vanhempien tuomioistuimeen todistajiksi kutsumia ihmisiä. He voivat kuitenkin haastatella vanhempien mahdollisia uusia puolisoita. Tehtyjen havaintojen ja haastattelujen sekä asiakirjoista saatujen tietojen varassa selvitystyön tekijät laativat asiasta raportin tuomioistuimelle.

Olosuhdeselvityksiä laaditaan hyvin monella eri tavalla. On muistettava, että olosuhdeselvityksen tekijöiden tehtävänä ei ole ratkaista asiaa, vaan tuottaa tietoa tuomioistuimelle, joka tekee asiassa ratkaisun. Olosuhdeselvityksellä on kuitenkin usein varsin suuri merkitys tuomioistuimen ratkaisun lopputuloksen kannalta. Ottaen huomioon edellä mainitun ja sen, että käytännössä selvitykset vaihtelevat laadullisesti hyvinkin paljon, asianosaisen tulisi tarkoin harkita olisiko syytä ottaa oikeudellinen avustaja neuvomaan asianomaista siitä, mistä prosessissa on kyse. Mikäli olosuhdeselvitys on laadultaan heikko ja johtopäätökset kritiikille alttiita, on asianosaisen oikeudenkäyntiavustajan tehtävänä huolehtia siitä, että selvityksessä olevat asiavirheet ja puuttuvat tiedot saatetaan tuomioistuimen tietoisuuteen.

Lisätietoa  ja  linkkejä:

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastensuojelun käsikirja: http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lapsen-asema-erotilanteessa/selvitys-tuomioistuimelle

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361

PsyJuridica Oy: http://psyjuridica.com